Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä ja digipalveluissa
Tekoäly tarjoaa ohjelmistokehitykselle (AI in software development) merkittävän mahdollisuuden siirtyä kohti nopeampaa, älykkäämpää ja käyttäjälähtöisempää toimintaa. Tekoälyä voidaan hyödyntää ohjelmistokehityksessä eri tavalla: osana ohjelmistoja ja ohjelmistokehittäjän työkaluna. Käsittelemme sivulla molempia näkökulmia.
Tekoäly ohjelmistokehityksessä voi auttaa automatisoimaan rutiineja tai tuottaa ennusteita ja suosituksia. Se auttaa tiimejä tekemään enemmän vähemmällä. Manuaalisten työvaiheiden sijaan tekoäly mahdollistaa keskittymisen asiantuntijuutta ja luovuutta vaativiin tehtäviin.
Samalla tekoäly asettaa kehittäjille ja digipalvelujen rakentajille uusia vaatimuksia: tarvitaan ymmärrystä datasta, mallien rajoituksista sekä tekoälyn eettisestä ja turvallisesta käytöstä. Näihin teemoihin pureudumme sivulla tarkemmin.
Me Fraktiolla uskomme, että ne, jotka eivät vain luo tekoälystä lisäominaisuutta vaan onnistuvat integroimaan sen osaksi palveluiden ydintä, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun kentässä, jossa tehokkuus, asiakaskokemus ja kyky reagoida muutoksiin ratkaisevat.
Fraktio auttaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä ohjelmistokehityksessä ja digipalveluissa.
Sisällysluettelo
- Tekoäly ohjelmistokehityksessä
- Tekoäly kehitystiimin arjessa
- Tekoäly osana digipalveluita
- Tekoälyn riskit, tietoturva ja eettisyys
- Tekoälyn muutoksen johtaminen ja huomiointi organisaatiokulttuurissa
- Tekoäly on tasapainoilua ihmisen ja teknologian välillä
- Fraktion tekoälypalvelut lyhyesti
- Ota yhteyttä
Tekoäly ei ole vain teknologinen kysymys vaan myös organisaation toimintakyvyn kehittämistä tulevaisuutta varten.
Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse olla “tekoälynatiivi” vaan yksi hyvä keino on muodostaa organisaation sisällä tekoälytiimejä. Dedikoidun tiimin avulla tekoälytaitoja ja -ajattelua voidaan kehittää yrityksen sisällä hallitusti ja laajentaa sitten asteittain koko organisaatioon. Lopulta yhteistyöstä ihmisen ja tekoälyn välillä tulee luonteva osa arkea.
Tekoäly tuo ohjelmistokehitykseen lisää tehokkuutta, skaalautuvuutta ja älykkyyttä. Tällä tarkoitetaan yritysten näkökulmasta esimerkiksi ohjelmistojen parempana kykynä ymmärtää dataa, automatisoida rutiinityötä ja ratkaista monimutkaisia ongelmia.
Tekoälyratkaisut ja -teknologiat ovat saavutettavampia kuin koskaan. Nopeimmin tekoälystä saa kilpailuetua kokeilemalla ja kehittämällä ketterästi.
Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi
- tehostaa kehitysprosesseja automatisoimalla toistuvia tehtäviä
- parantaa loppukäyttäjän kokemusta tarjoamalla älykkäitä suosituksia tai analytiikkaa
- käyttää olemassa olevaa dataa viisaammin luoden siitä konkreettista arvoa liiketoiminnalle
- ratkaista käytännön ongelmia kuten dokumenttien tulkitsemista tai laadunvalvontaa.
Tekoäly voi tukea kehitystyötä eri syvyyksillä. Lue AI-ehosteisen softakehittämisen kolmesta tasosta.
Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä ja digipalveluissa voi kantaa koko prosessin läpi.
Tekoälyä voi hyödyntää ohjelmistoprojektissa esimerkiksi:
- Tarvemäärittelyssä tai rajauksessa määritellään liiketoiminnasta tunnistettu ongelma tai muutos, johon tekoälyllä ja automaatiolla halutaan vaikuttaa.
- Ratkaisun suunnittelussa tekoälyä voi käyttää teknologia- ja arkkitehtuurivalintojen tekemiseen.
- Kehityksen eri vaiheissa voidaan hyödyntää laajasti automaatioita ja integraatioita: rutiinityöhön, konenäön, robotiikan, tietojen käsittelyyn, dokumentin analysointiin, raporttien generointiin.
Tekoäly ei kuitenkaan ulkoista ihmisen merkitystä ohjelmistokehityksessä. Tekoäly voi tehdä paljon taustalla, mutta käyttäjäkokemuksen varmistaminen esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin auttaa varmistamaan lopputuloksen, joka vastaa ihmisten tarpeita.
Tekoälyn myötä ohjelmistokehitys ja koko digitaalisten palveluiden kehittäminen on muuttunut. Tekoäly korvaa enenevissä määrin koodin kirjoittamiseen käytettyä aikaa. Se ei korvaa ohjelmistokehittäjiä mutta muuttaa paikoin jopa radikaalisti heidän työtään. Myös suunnittelijoiden, projektipäälliköiden, tuoteomistajien, testaajien ja muiden roolien työ muuttuu, vaikkei ehkä yhtä paljon.
Tekoäly näkyy kehitystiimin arjessa ennen kaikkea työn vauhdittumisena ja uudenlaisina tarkkuusvaatimuksina.
Ohjelmistotyön muutos lyhyesti:
- Enemmän määrittelytyötä, enemmän kokeiluja
- Enemmän rajoitteiden määrittelyä ja suunnittelua (sekä planning että design)
- Vähemmän manuaalista koodausta
- Enemmän arviointia, validointia ja testausta
- Pienten tehtävien täysimääräistä ulkoistamista tekoälylle
- Vähemmän näppäimistön kalketta ja enemmän kommunikointia.
Kehittäjät hyödyntävät työkaluja kuten GitHub Copilotia tai muita LLM-avusteita, jotka tuottavat koodia nopeasti. Tämä tuo mukanaan myös tarpeen koodikatselmoinnille, jotta koodin laatu, turvallisuus ja projektin konteksti tulee tarkistettua.
Tekoälyavusteinen ohjelmointi mahdollistaa aiempaa tehokkaamman ja jaetumman tavan kehittää ohjelmistoja. Koodausosuuden voi jopa ulkoistaa valjastamalla sen työkalujen kuten Claude Coden tehtäväksi.
Kehittäjän tehtäväksi jää ohjata Claude-agenttia tai -agentteja tarjoamalla sille riittävä konteksti ja selkeät tehtävät. Agentti voi kirjoittaa koodia, testata, selittää virheitä ja ehdottaa korjauksia. Ihmisen tehtäväksi jää edelleen ohjata prosessia, arvioida ratkaisujen sopivuus ja huolehtia kokonaisuudesta. Tekoäly ei siis korvaa kehittäjää, vaan Claude Code toimii väsymättömänä apurina.
Generatiivinen tekoäly on tähän mennessä ollut tietotyöläisen ja ohjelmistokehittäjän tuki. AI-agentti on sen sijaan autonominen ja tekoälyllinen toimija, joka voi toteuttaa kokonaisia tehtäviä.
Kehittäjien työ tulevaisuudessa on agenteille sopivan toimintaympäristön rakentamista siten, että agenteilla on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua. Saman toimintaympäristön tulee olla myös ihmisille optimaalinen paikka tehdä yhteistyötä. Parhaimmillaan nämä asiat tukevat toisiaan.
AI-agentti koostuu yksinkertaistettuna neljästä asiasta:
- Laaja kielimalli (tai nippu yhdessä toimivia pieniä malleja)
- Kielimallin kyky käyttää työkaluja
- Rajattu konteksti, jossa kielimalli toimii
- Toimintalooppi, jossa kielimalli suunnittelee, arvioi ja iteroi itse tekemisiään.
Agenttivetoinen työ koostuu seuraavista asioista:
- Määrittelyjen tekeminen
- Agenteille annettavat konfiguraatiot, konventiot ja toimintamallit/flowt
- Määrittelyn mukainen vaiheittainen tehtävien delegointi agentille/agenteille
- Agentin tuotosten arviointi
- Määritelmien ja toimintamallien parantaminen compounding engineering -hengessä.
Jos aihe kiinnostaa, tutustu Fraktion AI-agenttikehitys -valmennukseen!
Tekoäly osana digipalveluita
Tekoälyn integrointi digipalveluihin (digital service design) ei ole enää tekninen haaste, vaan muotoilukysymys: miten AI saadaan tukemaan käyttäjän tavoitetta aidosti hyödyllisellä ja luontevalla tavalla?
Onnistunut tekoälyratkaisu sulautuu osaksi palvelua niin, ettei käyttäjän tarvitse edes tiedostaa sen läsnäoloa. Tärkeintä ei ole, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan mitä arvoa se tuottaa – esimerkiksi nopeuttamalla työskentelyä, selkeyttämällä tietoa tai avaamalla uusia tapoja vuorovaikuttaa palvelun kanssa. Tekoäly ei ole erillinen lisäosa vaan väline, joka parhaimmillaan vahvistaa palvelun ydintarkoitusta ja tekee siitä entistä käyttäjälähtöisemmän.
Lue lisää tekoälyn luonnollisesta integraatiosta digipalveluihin.
Digipalvelut tekoälyn aikana
AI-aikana myös suunnittelun rooli muuttuu. Suunnittelu ei välttämättä ole enää yhtä näkyvää vaan suunnittelijan rooli on käytännön toteutuksen pohtimisen sijaan ennen kaikkea käyttäjien haasteiden ymmärtämistä ja niistä syntyvien oivalluksien tuomista ohjelmistokehitykseen esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.
Suunnittelijan on tärkeää ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet käyttäjän näkökulmasta. Tekoäly voi olla keskeinen osa käyttäjäkokemusta esimerkiksi haun, sisältösuositusten tai kielimallien kautta – tai se voi ilmetä keskustelevana käyttöliittymänä, kuten chatbotina. Parhaimmillaan AI toimii näkymättömästi taustalla, rikastuttaen palvelua ilman, että käyttäjän tarvitsee tietää sen olemassaolosta.
Tekoälykehitys demokratisoi ja tasaa puntteja ohjelmistokehityksen osalta, mutta inhimillisyys ja erottautuminen syntyy erityisesti suunnittelun kautta.
Haluatko ymmärtää tarkemmin, miten tekoäly muuttaa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä? Kuuntele webinaaritallenne AI-avusteisen digikehittämisen ROI:sta.
Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja eettisiä kysymyksiä, jotka on tärkeä tiedostaa.
Tietoturvan näkökulmasta tulee olla erityisen tarkkana siitä, millaista dataa syötetään kolmansien osapuolien AI-palveluihin, sillä palveluntarjoajat voivat tallentaa ja käyttää tietoja tavoilla, joita ei täysin hallita. Varmista, että tunnistat tekoälyn tietoturvan uhat ja mahdollisuudet.
Vaikka tekoäly voi nopeuttaa työtä, se ei poista ihmisen vastuuta lopputuloksesta. Mallien tuottama sisältö voi sisältää virheitä tai hallusinaatioita, jotka on aina tarkistettava. Lisäksi on tärkeää huomioida, että kielimallit suosivat usein yleisiä ja valtavirtaisia näkemyksiä, mikä voi johtaa kapeaan käyttäjäymmärrykseen. Tekoälyä tuleekin käyttää harkiten, selkein rajoin ja nimenomaan ihmisen ajattelua tukevana, ei sitä korvaavana työkaluna.
Samaan aikaan on hyvä myös muistaa kääntöpuoli ja tekoälyn hyödyntämättä jättämisen riskit erityisesti kilpailukyvyn ja kehittymisen näkökulmasta. Lue, mitä suosittelemme huomioimaan, kun hyödynnät tekoälyä ohjelmistoprojektien tehostamisessa.
Tekoälyn tuomat uudet työkalut ja toimintatavat herättävät tiimeissä sekä innostusta että epävarmuutta. Muutos vaatii avointa asennetta, jatkuvaa oppimista ja usein myös koulutusta, jotta AI:n potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.
Näiden kolmen kärjen avulla saat uutta tempoa ohjelmistokehitykseen:
- Määritä uusi nopeampien iterointien kehitysrytmi
- Tasapainota softakehityksen prosessit tukemaan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia
- Kannusta uuteen tekoälypositiiviseen mielentilaan.
Onnistuminen vaatii kuitenkin tietoista muutosjohtamista, uusia toimintamalleja sekä kulttuurin kehittämistä. Organisaatioiden on tärkeää tukea tiimejään tässä murroksessa esimerkiksi tarjoamalla koulutusta ja fasilitoimalla keskustelua siitä, miten tekoäly vaikuttaa juuri heidän työhönsä.
Tekoäly voi muuttaa myös rooleja ja työnkuvia. Johtajan on siksi tärkeää ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja vaikutukset. Tekoälyaallokossa navigointi johtajille ja päälliköille -webinaaritallenteesta pääset syventymään aiheeseen enemmän.
Kukaan ei halua jäädä AI-kyvyttömäksi ja katsoa kilpailijan ajavan ohi tai mokailla salassa pidettävien tietojen tai asiakasdatan kanssa. Tekoälyn kanssa onnistuminen vaatii koulutusta, keskustelua sekä kokemusta.
Samaan aikaan voidaan kiistattomasti sanoa, että ohjelmistokehitys on muuttunut ja tulee muuttumaan tekoälyn myötä merkittävästi. Sen vaikutus näkyy lähes jokaisessa ohjelmistokehityksessä mukana olevassa roolissa, tuotteiden kehittämisessä sekä toimintatavoissa. Se ei kuitenkaan syrjäytä ihmistä.
Tekoäly tarjoaa lähes rajoittamattoman mahdollisuuden luoda digipalveluun kaikki toiminnallisuudet. Se ei luonnollisestikaan synnytä hyvää palvelua. Tarvitaan kykyä hidastaa, ajatella ja pysähtyä tavoitteiden äärelle: kokeneen konsultin vuosien saatossa kultivoimaa hyvää makua.
Esimerkkejä Fraktion tekoälypalveluista
- AI Sprint tekoälykyvykkyyksien kartoittamiseen
- Valmennukset (vibe-koodaus & agenttikehitys)
- Vibe-koodatun tuotoksen haltuunotto ja refaktorointi
- Räätälöityjen AI-agenttien kehitys
- RAG-järjestelmän kehitys
- Tekoälyn ja datan tietoturva + säännösten, lain ja regulaation huomiointi
- Agenttipohjainen ohjelmistokehitys
- Työpajat agenttipohjaisen kehityksen aloittamiseen
Tekoälypalvelujen lopputulos voi olla esimerkiksi
- Roolikohtaiset AI-agentit valittuihin toimintoihin
- Tekoälyn hyödyntämiseen pohjautuva käyttäjäkokemus, agenttikokemus
- LLM:n tai muun tekoälytuotteen integrointi olemassaolevaan järjestelmään
- Tietoturva-arkkitehtuuri ja datan eristäminen tekoälyn käyttöön
- Itse hostatut, avoimen lähdekoodin LLM-ympäristöt
- Agenttipohjaisen ohjelmistokehityksen työnkulut ja prosessit