Tekoäly on täällä, ja se muuttaa tapaamme tehdä ohjelmistoja – halusimme tai emme. Koodia syntyy nyt nopeammin kuin koskaan ennen, kiitos tekoälyapurien kuten Copilotin ja kumppaneiden. Mutta siinä missä koodin kirjoittaminen on saanut turbovaihteen, sen sijaan katselmointi tuntuu hakevan pakkia päälle. Onko koodikatselmointi saattohoidossa? Ei aivan – vaan kyseessä lienee väliaikainen kooma. Menossa on ylösnousemus, jossa tekoäly ei ole vain haaste, vaan yhä useammin myös osa ratkaisua. Tulevaisuus lupaa fiksumpaa katselmointia, kunhan osaamme hyödyntää uudet työkalut viisaasti.
Enemmän koodia, enemmän päänvaivaa?
AI-työkalut tuottavat koodia hurjaa vauhtia, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti enemmän tarkistettavaa. Vaikka AI (oikeammin sanoen LLM eli suuri kielimalli) osaa generoida syntaktisesti oikeaa koodia, sen laatu ja soveltuvuus projektiin on aina ihmisen varmistettava. Tämä volyymin kasvu on ensimmäinen kompastuskivi.
Haaste ei kuitenkaan piile vain määrässä. AI:n tuottama koodi voi olla kuin musta laatikko. Kehittäjä, joka ei ole itse kirjoittanut koodia, saattaa ymmärtää sen toiminnan vain pintapuolisesti. Tämä tekee perusteellisesta katselmoinnista vaikeampaa ja vuoropuhelusta katselmointiprosessissa takkuisempaa. Entä ne piilevät virheet? AI voi tuottaa koodia, joka tekee mitä pyydetään, mutta saattaa samalla sisältää ovelia tietoturva-aukkoja, suorituskykyongelmia tai rikkoa huomaamatta projektin arkkitehtuuria.
Lopputuloksena nopeuden illuusio voi iskeä: koodia syntyy vauhdilla, mutta jos katselmointi venyy tai sen laatu heikkenee, olemme pian pulassa tuotantovirheiden ja kasvavan teknisen velan kanssa.
Kulttuuri kuntoon: Katselmoinnista tiimin yhteinen asia
Pelkkä katselmointiprosessin viilaaminen ei riitä, jos kulttuuri ei tue laadukasta tarkastustyötä. Miksi katselmointi sitten usein tuntuu pakkopullalta? Se vie aikaa, sitä voidaan kokea henkilökohtaisena kritiikkinä, eikä sen arvoa aina täysin ymmärretä kiireen keskellä.
AI-aikakaudella katselmointikulttuurin merkitys vain korostuu. Tarvitsemme:
- Jaettua vastuuta: Laatu ei ole vain yksittäisen katselmoijan tai AI:n harteilla, vaan koko tiimin yhteinen päämäärä. Jokainen on vastuussa siitä, mitä tuotantoon lopulta päätyy.
- Oppimisen asennetta: Katselmointi on timanttinen tilaisuus oppia sekä AI:n tuottamasta koodista että sen mahdollisista sudenkuopista. Se on myös paikka jakaa arvokasta tietoa tiimin sisällä.
- Armollisuutta ja uteliaisuutta: On uskallettava kysyä, vaikka kysymys tuntuisi "tyhmältä", erityisesti kun kyse on AI:n generoimasta koodista. Virheitä sattuu kaikille; tärkeintä on löytää ne ajoissa.
- Avoimuutta uusille työkaluille: Myös katselmoinnin avuksi on olemassa ja kehitetään jatkuvasti työkaluja, jotka voivat tehostaa ja jopa helpottaa prosessia.
Timanttisia vinkkejä katselmointiin – Esimerkkien ja työkalujen voimalla
Hyvä katselmointi AI-aikana on yhdistelmä ihmisen kriittistä ajattelua, hyväksi havaittujen perinteisten ohjelmointityökalujen hyödyntämistä ja tekoälyn tarjoamia apuja. Itse asiassa, markkinoilla on jo nyt useita tekoälypohjaisia työkaluja (esim. CodeAnt AI, Bito's AI Code Review Agent, Snyk), jotka on suunniteltu nimenomaan katselmointiprosessin tehostamiseen. Ne voivat auttaa tunnistamaan bugeja, tietoturva-aukkoja ja "koodihajuja" (code smells) sekä tarjota ehdotuksia laadun parantamiseksi.
Anna näiden AI-työkalujen hoitaa rutiininomaiset tarkistukset, joihin perinteiset automaatiotestit eivät välttämättä pysty. Näin ihmisaivot voivat keskittyä olennaiseen: liiketoimintalogiikkaan, arkkitehtuuriin, ylläpidettävyyteen ja monimutkaisiin riippuvuuksiin.
Alla pari kuvitteellista, mutta täysin mahdollista tilannetta, jotka valaisevat haasteita ihmisen ja AI:n yhteispelissä:
Skenaario 1: AI:n oikotie ohi arkkitehtuurin
Kuvitellaanpa juniorikehittäjä-Jussi, joka on innoissaan käyttänyt AI:ta luomaan uuden ominaisuuden, joka tallentaa käyttäjätietoja. AI on generoinut suoraviivaisen koodin, joka kirjoittaa tiedot suoraan tietokantaan. Katselmoija-Kati kuitenkin huomaa, että AI:n koodi ohittaa tyystin projektissa käytössä olevan palvelukerroksen (service layer) ja kaikki siihen liittyvät tärkeät validaatiot ja lokitukset. AI ei yksinkertaisesti "tiennyt" projektin sovituista pelisäännöistä, joita itse ohjelmakoodi ei suoraan dokumentoi.
- Opetus: Varmista aina, että AI-koodi noudattaa projektin arkkitehtuuria ja konventioita. AI ei ymmärrä laajempaa kontekstia ilman ohjeistusta. Kohtele AI-koodia kuin minkä tahansa uuden kehittäjän tuotosta, joka pitää sovittaa tiimin tapoihin.
Skenaario 2: AI-agentin ylijoustava sovitusoperaatio
Tiimi antaa AI-agentille tehtäväksi integroida uuden moduulin olemassa olevaan TypeScript-projektiin. Agentti tuottaa valtavan pull requestin. Katselmoija-Antti huomaa, että sen sijaan että agentti olisi hienosäätänyt uutta koodiaan, se onkin tehnyt laajoja muutoksia olemassa olevaan koodiin tehdäkseen integraatiosta "helpompaa" itselleen. Esimerkiksi tarkasti määriteltyjä tyyppejä on muutettu tarpeettoman laveiksi
{ name: string | undefined; age: number | undefined; [key: string]: any; }
vain koska uusi moduuli ei aina tuottanut kaikkia kenttiä. Olemassa oleva koodikanta "likaantuu".
- Opetus: Pienemmät, kohdennetummat muutokset ovat edelleen valttia. Vaadi, että AI-agenttien tuottamat muutokset pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Jos olemassa olevaa koodia on pakko muuttaa, nämä muutokset on arvioitava erittäin kriittisesti.
AI-koodin katselmoinnin teesit
Muista nämä nyrkkisäännöt AI-koodin katselmoinnissa:
- Kohtele AI-koodia kuin juniorikehittäjän koodia: Se vaatii erityistä tarkkuutta.
- Kattavat testit ensin: Varmista, että AI:n generoimalle koodille on hyvät testit.
- Kysy "miksi?": Kehittäjän, joka ehdottaa AI:n tuottamaa koodia, on pystyttävä selittämään sen toiminta.
Tulevaisuus on yhteistyötä – Toiveikkaana, mutta tarkkana
Tekoäly ei ole kuoppaamassa koodikatselmointia. Päinvastoin, se pakottaa meidät kehittämään sitä ja voi jopa tulla parhaaksi apuriksemme tässä työssä. Kuten Linus Torvalds on todennut, tekoälyllä on potentiaalia loistaa juuri niiden "tyhmien bugien" löytämisessä, joita me ihmiset kiireessä tai huomaamattamme teemme. Ajatus siitä, että AI voisi varoittaa epätavallisista koodirakenteista tai potentiaalisista ongelmista, on houkutteleva. Se voisi vapauttaa ihmiskatselmoijien aikaa keskittyä monimutkaisempiin, kontekstisidonnaisiin ja arkkitehtonisiin kysymyksiin.
Samalla on kuitenkin syytä olla realistinen. AI-työkalut, kuten kaikki työkalut, ovat vain niin hyviä kuin niiden käyttäjät ja niiden taustalla oleva teknologia. "Hallusinaatiot" ja virheelliset oletukset ovat edelleen todellisia haasteita. Siksi ihmisen kriittinen ajattelu ja valvonta säilyvät avainasemassa. Emme voi sokeasti luottaa tekoälyn tuotoksiin, mutta voimme oppia hyödyntämään sen vahvuuksia.
Tulevaisuuden koodikatselmointi on todennäköisesti ihmisen ja tekoälyn tiivistä yhteistyötä. AI voi auttaa meitä olemaan parempia siinä, mitä teemme, kunhan lähestymme sitä avoimin mielin mutta terveen kriittisesti. Kyse on uudenlaisen tasapainon löytämisestä, jossa tehostamme työtämme ja parannamme laatua älykkäiden työkalujen avulla, samalla kun pidämme ohjakset tiukasti omissa käsissämme. Katselmointi on nyt muutosten pyörteessä kuten ohjelmointikin, mutta kummassakin tapauksessa vanhat viisaudet pätevät yhä – oli koodin takana sitten ihminen tai AI, huolellisuus ja vastuu ovat meidän ihmisten käsissä.