Hyppää sisältöön
Fraktio

Tuntemalla asiakkaasi luot parempia palveluita

Vitali Gusatinsky

Fraktio
Design

Suunnittelijoina meillä on mandaatti luoda vastuullista muotoilua. On aito vaara vahingoittaa ihmisiä, jos emme rakenna ymmärrystä muotoilun kohderyhmistä emmekä pyri näkemään päätöstemme vaikutuksia laaja-alaisesti.

Hyvä suunnittelu voimannuttaa käyttäjiä

Mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa mahdollistamaan uusia palveluita, jotka hyödyntävät dataa ja älylaitteita, nousee vaara, että käyttäjän voimannuttamisen sijaan palvelut luovat tilanteita, jotka ovat suorastaan antagonistisia käyttäjää kohtaan. Varoittavina esimerkkeinä nostan esimerkkejä oikeasta elämästä. Esimerkkeinä kasvotunnistus, joka toimii hyvin vain tietyllä kohderyhmällä tai tietyn värisille kasvoille, tai interaktioele, joka on kivulias pienikätisille tai kolmantena esimerkkinä termin tai kuvan käyttö, joka on syvästi loukkaava tietylle vähemmistölle.

Kun suunnittelemme omassa kuplassamme ratkaisujamme, voimme usein sokaistua kontekstiin, jossa työskentelemme. Usein jopa asiakkaamme voivat pyytää asioita, jotka ovat ongelmallisia, mutta he eivät ole huomanneet sitä. Miten voimme perustella heille, että meidän täytyy muuttaa suuntaa? Kuinka voimme itse tietää, mikä se parempi suunta on?

Voisi kuvitella, että mitä aikaisemmassa vaiheessa uraa on, sitä tärkeämpää käyttäjätutkimus on. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen: yleensä mitä kokeneempi ja menestyksekkäämpi UX-suunnittelija on, sitä enemmän käyttäjätutkimus on osa omaa arkea. Jos esimerkiksi meille annetaan mahdollisuus parantaa olemassaolevan suositun palvelun käyttökokemusta, ilman että opimme nykyisiltä käyttäjiltä, kuinka me voimme välttää tekemästä muutoksia, jotka vieraannuttaisi nykyisiä käyttäjiä tai luo entistä heikompia ratkaisuja?

Saavutettavuus on ihmisoikeus

Tämän lisäksi on tärkeää huomioida, kuinka digitaalisten palveluiden merkitys elämässämme on kasvanut huimiin mittasuhteisiin – palvelut, jotka ennen hoidettiin kasvokkain ihmisen kanssa on muutettu palveluksi, jota me hallinnoimme mobiilivarmentamisen avulla. Mutta, miten tähän kuvioon soveltuu ihmiset, jotka eivät ole yhtä kykeneviä kuin me? Se että käyttäjät ovat nuoria, ei välttämättä takaa sitä, että he osaavat käyttää palveluita yhtään paremmin kuin vanhemmat ihmiset. Suomessa n. 1.2 miljoonaa ihmistä tarvitsee saavutettavuutta arjessaan. Heidät huomioimalla ja heiltä oppimalla rakennamme erinomaisia kokemuksia ja parempaa tulevaisuutta meille kaikille.

Vuonna 2016 astui voimaan saavutettavuuslaki, jonka tarkoituksena on:

  • edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
  • luoda Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle
  • parantaa digitaalisten palveluiden laatua
  • parantaa Euroopan unionin saavutettavuuden toteuttamisen sisämarkkinoita.

Vuodesta 2019 kaikki julkishallinnolliset palvelut ovat joutuneet täyttämään tiettyjä savuutettavuuskriteerejä liittyen värien käyttöön, koodin semanttisuuteen ja palvelun käyttöä mm. näytönlukusovelluksella. Vuonna 2021 tämä tulee pätemään myös mobiilisovelluksiin. Ajan myötä laki tulee ainoastaan kasvamaan vaikutukseltaan, ja meidän kuuluu iloita ja edistää tätä vapaaehtoisesti. Kun teemme palveluista saavutettavia, me samalla teemme niistä inhimillisempiä.

Huomioimalla vähäosaisempia voimme löytää ratkaisuja, joista me kaikki hyödymme – oli kyseessä parempi kuorintaveitsi tai hälytyspalvelu tapaturman sattuessa. Kun aloitamme käyttäjästä ja hänen kontekstistaan, meidän ratkaisut voivat aidosti muuttaa ihmisten elämää paremmaksi. Jos oletamme ja rakennamme ratkaisuja, jotka eivät ole meille relevantteja tai pahimmillaan vaikeuttavat meidän elämäämme, poistaa vaikutusvaltaamme tai pahimmillaan vahingoittaa meitä, luomme käänteisesti palveluita, jotka ihmiset joko sivuuttavat tai joista he toivovat pääsevänsä eroon.

Uuden löytämistä, huonon välttämistä

Maailma ei ole nähnyt viimeistä kodinkonetta, johon on liitetty mukaan palveluita ja integraatioita, jota kukaan ei halua käyttää. Tulemme kuitenkin myös näkemään uusia palveluita, jotka muuttavat meidän käsitystämme siitä, mitä palvelut voivat olla ja kuinka ne voivat toimia.

Löytääkseemme upeita uusia kokemuksia, joita voimme rakentaa käyttäjillemme meidän täytyy oppia ihmisiltä. Seuraava Uber tai Google Hangout ei tule yhden suunnittelijan leiskoista, vaan kollaboratiivisesta työstä tehty eri osa-alueiden välillä. Oppimalla nopeasti ja usein voimme hioa ajatusmaailmaamme uusille ulottovuuksille. Iteraatiolla ja tutkimuksella on tietenkin oma paikkansa, vaikka siinäkin voi mennä ylioptimointiin.

Yleisesti ottaen palvelut eivät ota ihmisiä huomioon läheskään tarpeeksi ja on meidän jokaisen vastuulla hyödyntää käyttäjien tuomaa arvoa projekteissamme. Tämä ei ainoastaan palvele käyttäjiä paremmin, se myös selkeyttää työtämme.

“People ignore design when design ignores people”

 

Lataa ilmainen haastattelupohja käyttäjätutkimusten tekemiseen.

Lataa käyttäjätutkimuspohja

 

Keskustele asiakkaittesi kanssa

Me Fraktiolla toteutamme jatkuvasti käyttäjätutkimuksia, joiden tarkoitus on paremmin ymmärtää kohderyhmiemme arkea ja tarpeita sekä oppia meidän työn suunnasta näyttämällä keskeneräisiä tuotoksia useassa vaiheessa nähdäksemme, kuinka projektin ulkopuolella olevat henkilöt ovat vuorovaikutuksessa palvelujen kanssa. Olemme luoneet ilmaisen käyttäjätutkimuspohjan, jonka avulla voit suunnitella oman kevyen tutkimuksen – pieninkin määrä haastatteluja on parempi kuin työn eristäminen ulkomaailmasta julkaisuun asti.

Rikasta työtäsi huomioimalla kohderyhmiesi tarpeet

Järjestämme valmennuksia, joissa opit kuinka hyödyntää muotoiluajattelun rajatonta potentiaalia innovoimaan uusia ratkaisuja moniuloitteisiin haasteisiin. Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan.

Muita artikkeleita

Ilmari valmentaa
Blogi
Mikä on “työrobotti” ja mitä sillä voi tehdä?

Kiinnostuitko?

Joonas Pajunen

Joonas Pajunen

Toimitusjohtaja

050 382 3488
joonas.pajunen@fraktio.fi
Petteri Hellgren Fraktio

Petteri Hellgren

Chief Growth Officer

045 279 3970
petteri.hellgren@fraktio.fi