Fraktio
Luovuus tarvitsee toimintaa.

Miksi luovuus pitäisi tulkita organisaation voimavarana?

Satu Heikinheimo

Fraktio
BisnesYrityskulttuuri

Matkustin Ruotsiin tapaamaan ystävääni vuosi sitten ja mukanani oli kirja, jonka olin hommannut jo aikoja sitten. Nyt oli sen aika. Ja tätä kirjaa lukiessa se iski. Tiedätkös, kun on olemassa se työn imu. No, sitten on olemassa sellainen asia kuin kirjan imu! Tämä kirja otti täyden otteen minusta ja se veti mut mukanaan. Kyseessä oli luovuuden mestariteos, Mihaly Csikszentmihalyin Creativity: Flow and the Psychology of Discovery and Invention. Siis wow.

Oli suuri iloni puhua Taiteen Edistämiskeskuksen (TAIKE) Taide Osana Organisaatiota-tapahtumassa syyskuussa, jossa käsiteltiin taiteen ja luovuuden mahdollisuuksia osana työelämän kehittämistä. Tapahtumaan valmistautuminen sai minut palaamaan luovuuden porteille ja Mihalyn kirjan ääreen. Mitä luovuus oikeasti tarkoittaa Fraktion kaltaisessa itseohjautuvassa organisaatiossa? Mitä luovuus tarkoittaa liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisessä? Onko se vain pelkkää ideointia ja käsien heiluttelua?  Vai onko se kuin polttoainetta kehitykselle, ravintoa systeemille. Onko se veturi, joka ohjaa kohti toimintaa ja saa asioita tapahtumaan?

Luovuuden kolme näkökulmaa

Luovuustutkija, psykologi, Mihaly Csikszentmihalyin mukaan luovuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan sitä on tarkasteltava kolmesta näkökulmasta. Hänen ns. DIFI-mallissaan (Domain-Individual-Field Interaction framework), luovuus koostuu kolmen elementin vuorovaikutuksesta. Ensiksi on symbolisia sääntöjä sisältävä ala(domain) eli toimiala. Toiseksi on alan symbolisia sääntöjä omaksuva ja uudistava yksilö (individual), ja kolmanneksi on asiantuntijayhteisö (field), joka hyväksyy tai hylkää yksilön alalle ehdottamat innovaatiot. Asiantuntijayhteisö muodostaa alalle pääsyä vartioivien ja arvostusta ja meriittejä jakavien ikäänkuin portinvartijoiden joukon. Asiantuntijat arvostelee, moittii, hylkää tai antaa tunnustusta ja päättävät onko tuotos kyllin arvokas, jotta se säilyy. Erityisala koostuu symbolisista säännöistä ja menettelytavoista. Miten tiimien luovuutta voidaan parhaiten hyödyntää organisaatioissa?

Luovuus itseohjautuvassa ja kehittyvässä organisaatiossa on otettava vakavasti. Ja kun se otetaan vakavasti, sitä voidaan valjastaa ja kanavoida eri tarkoituksiin, oli kyseessä sitten organisaation tai palveluiden kehittäminen. Jos pohdit, kuinka voit hyödyntää luovuutta omassa organisaatiossa ja työssäsi lukaisepa nämä kolme vinkkiä aka luovuuden kolme ylistystä. Kolme ylistystä sille, että sinunkin organisaatiosi voisi hyödyntää kaiken sen työyhteisösi luovuuden, joka odottaa oikeaa hetkeä ja luovuuteen tarttumista.

1. Anna luovuudelle tila

Luovuus tarvitsee fyysisen, henkisen ja kalenteritilan. Jotta luovuutta voi valjastaa, on tärkeää luoda tila sen elon mahdollistamiseksi. Psykologinen turvallisuus on aihe, josta puhutaan nyt paljon – mutta ei suotta. Psykologinen turvallisuus on yksilön tunne siitä, että hän voi vapaasti puhua ja olla se kuka hän on. Psykologinen turvallisuus on turvallisuutta, sallivuutta ja antaa tilan uteliaisuudelle. Se on sitä, että pelkäämättä voi tuoda omia ajatuksia esiin ilman, että  luottamusta ja sitoutumista organisaatioon käytetään väärin. Kokeilukulttuuri, joka meilläkin hengittää Fraktiolla, on eräs tärkeä asia, jota vaalimme. Kokeilukulttuuri ei ole mahdollista ilman sallivaa ja vastaanottavaa ilmapiiriä ja yhteisöä.

Turvallisen tilan lisäksi, tarvitaan hetkiä, aikaa kalenterissa.  Luovuus tarvitsee hetkiä, joissa se voi tapahtua ja jossa siihen voidaan tarttua. Usein ajatellaan että joku on tai ei ole luova, mutta todellisuudessa yhteiset luovuuden hetket ovat ne, joissa luovuus tykkää asustaa. Joku heittää idean, toinen jatkaa siitä ja lopulta syntyy jotain täysin uutta. Ei ole yhtä tapaa olla luova – voimme oppia luovuutta toisiltamme.

Myös fyysiset tilat vaikuttavat luovuuteen. Tilat voivat joko kasvattaa organisaation hierarkiaa tai poistaa niitä. Tiloista on tehty todella paljon tutkimuksia, joiden perusteella mukavat ja kotoisat tilat lisäävät viihtyvyyttä ja tehokkuutta. Tilat voidaan suunnitella tukemaan yhteistyötä ja erilaisia yhteisiä hetkiä.  Fraktion toimisto on kodinomainen keittiöineen, rentoutumishuoneineen ja paikkoineen, joihin voi vetäytyä tekemään rauhassa töitä. Tilat voivat parhaillaan tukea kokeilukulttuuria ja itseohjautuvuutta. Koemme, että tässä olemme onnistuneet aikas kivasti.

2. Määritä luovuudelle säännöt

Tiedän, tämä kuulostaa aika raffilta. Mutta niin kuin musiikissa ja taiteessa on tietyt lainalaisuudet, niin on luovuudessakin. Kun rajat on selvät, voi näiden raamien sisällä alkaa säveltämään. Sama on luovuuden kanssa. Ilman sääntöjä saatetaan mennä sekaisin ja ajautua kaaokseen. Luovuus vaatii kanavointia ja suuntaa. Tietyt rajoitteet mahdollistavat luovuuden syntymisen. Tämän vuoksi, selkeä organisaation missio ja visio ovat tärkeitä, jotta luovuutta voidaan kanavoida oikeaan suuntaan. Kun mennään isompaa kuvaa kohti voi luovuutta hyödyntää hyvinkin strategisesti – siitä voi parhaassa tapauksessa nousta kilpailuetu.

3. Luovuus <3 toiminta

“Ideas are nothing, execution is everything”.

Luovuus tarvitsee toimintaa elääkseen. Ideointi on helppoa, mutta toiminta on tärkeämpää. Jotta hyvät ja luovat keinot toteuttaa ja kehittää liiketoimintaa ei jäisi piiloon, tee kokeiluja. Ymmärrän, että monissa jähmeämmissä orgnisaatioissa luvan saaminen esimerkiksi kokeiluja varten voi olla haastavaa. Kehotan kuitenkin olemaan hieman rebel, löytämään ne oikeat tyypit juuri sinun työyhteisöstäsi, joiden kanssa voit edistää muutosta ja aloittaa pienestä. Korona ja etätyö ovat mahdollisuuksia avata uusia tapoja tekemiselle, toiminnalle ja yhteistyölle. Hyödynnä erikoistilanteet.

Ota luovuus vakavasti

Luovuuden kanavoimiseen organisaatiossa tai palvelukehityksessä on eri metodeja. Design Sprint on yksi meidän lempimetodeistamme avata asiakkaidemme luovuutta. Design Sprintin kautta voidaan konkretisoida levällään olevaa luovuutta bisnestä tukevaksi konkreettiseksi palveluksi tai prosessiksi. Sprintteihin osallistuu aina aika-ajoin osallistujia, jotka eivät koe olevansa luovia. Mutta kun luovuudelle annetaan tila, säännöt ja mahdollistetaan kulttuuri, joka sallii toiminnan luovuuden hyödyntämiseen – niin jähmeämpikin organisaatio pystyy synnyttämään uusia konkreettisia konsepteja, prosesseja ja kehittämään liiketoimintaa ja palveluja.

Luovuus itseohjautuvassa ja kehittyvässä organisaatiossa on otettava vakavasti. Kuten Mihalykin sen sanoo, ei idea ole mitään, jos sitä ei validoida. Ideat ovat vain ideoita ilman toteutusta. Ja jotta ideat voivat muuttua toiminnaksi on oltava tavoitteita, raameja ja kulttuuri, joka mahdollistaa asioiden etenemisen.

Tätä blogia kirjoittaessa on kuunneltu jazzia: Breathless – Matthew Halsall

Katso tästä TAIKE:n tapahtuman taltiointi

Muita artikkeleita

Fraktion miniretriitti 2020
Blogi
Miniretriitti 2020

Kiinnostuitko?

Petteri Hellgren Fraktio

Petteri Hellgren

Chief Growth Officer

045 279 3970
petteri.hellgren@fraktio.fi
Tuike Järvi

Tuike Järvi

Chief Experience Officer

040 059 2123
tuike.jarvi@fraktio.fi
Joonas Pajunen

Joonas Pajunen

Toimitusjohtaja

050 382 3488
joonas.pajunen@fraktio.fi
Käytämme evästeitä sivun kehittämiseen.Lue lisää