Blogi

Informaatioarkkitehtuuri ja navigaatio määrittävät löytävätkö käyttäjäsi perille

Katri Laakso Design Bisnes

Turhautunut designer työkoneen ääressä Turhautunut designer koneella

Aivomme rakastavat järjestystä. Siksi tiedon rakenne ja muotoilu vaikuttavat merkittävästi digitaalisten palveluiden käyttäjäkokemukseen ja intuitiiviseen käyttöön. Millaisia asioita sisällön rakenteen ja erityisesti navigaation suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon? Suunnittelijamme Antti Niemelä ja Antti Lavio jakavat kokemuksiaan ja oppejaan siitä, mitä ottaa huomioon, kun uudistetaan digitaalisen palvelun informaatioarkkitehtuuria ja navigaatiota. 

Mitä on infoarkkitehtuuri, navigaatio ja miten ne eroavat toisistaan?

Informaatioarkkitehtuuri (IA) kuvaa, miten informaatio on järjestetty, rakennettu ja esitetty verkkosivustolla tai digitaalisessa palvelussa. Informaatioarkkitehtuurin tavoitteena on tehdä sisällöstä helposti hahmotettavaa ja löydettävää niin käyttäjille kuin organisaatiolle itselleen.

Hyvin rakennettu informaatioarkkitehtuuri mahdollistaa sujuvan digitaalisen käyttäjäkokemuksen. Se huomioi myös liiketoiminnalliset tarpeet sekä jatkokehityksen mahdollisuudet.

Navigaatio on käyttäjälle useimmiten kaikista näkyvin osa informaatioarkkitehtuuria. Navigaatio mielletään usein ensisijaisesti esimerkiksi verkkopalvelun päävalikoksi, mutta sen lisäksi käyttäjät navigoivat mm. erilaisten apuvalikoiden, sisällössä olevien linkkien tai vaikkapa hakutoimintojen kautta.

Tiivistettynä:

  • IA on tiedon ja sisällön selkäranka, joka kertoo, miten erilaista tietoa järjestellään, luokitellaan, nimetään ja asetetaan hierarkiaan niin, että tiedon löytäminen on helppoa ja selkeää. Hyvällä informaatioarkkitehtuurilla on valtava merkitys käyttäjäkokemukseen (UX), vaikka se voikin olla (ja parhaimmillaan onkin) loppukäyttäjälle täysin näkymätön.
  • Navigaatio on puolestaan käyttöliittymässä näkyvä visuaalinen osa, joka auttaa käyttäjää pääsemään haluamaansa paikkaan. Yhdessä verkkosivustossa tai digitaalisessa palvelussa voi olla useita erilaisia navigaatioita ja navigointitapoja, jotka tukevat käyttäjien erilaisia käyttötapoja ja -tilanteita.
  • Kun halutaan rakentaa selkeitä ja intuitiivisia verkkosivustoja tai digitaalisia palveluita, sekä informaatioarkkitehtuurin että navigaation suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Miksi navigaatio ei toimi? Taustalla usein epäselvä rakenne

Miksi käyttäjä ei löydä palvelusta etsimäänsä? Tilanne on tuttu jokaiselle: kun tarvittava tieto ei löydy nopeasti, turhautuminen nousee pintaan. Syitä löydettävyysongelmiin on useita, mutta yksi yleisimmistä liittyy navigaatioon ja sen rakenteeseen.

Palvelua tarjoava organisaatio puolestaan havahtuu navigaation kehitystarpeisiin usein analytiikan, asiakaspalautteiden tai käyttäjätutkimuksen kautta – miksi liiketoiminnalliset tavoitteet eivät tunnu toteutuvan odotetusti? 

Yksi tavallisimmista ongelmista on, että digitaalisen palvelun navigaatio heijastaa palvelua tarjoavan organisaation eikä käyttäjien tarpeita. Navigaatio on saattanut muotoutua yrityksen organisaatiokaavion pohjalta, mikä harvoin vastaa käyttäjien hahmottamaa tai tarvitsemaa tiedon rakennetta. Useimmiten navigaation päivitys tuleekin aloittaa näkövinkkelin muutoksesta: osastojen ja liiketoimintayksiköiden sijaan navigaatiota on syytä alkaa rakentaa palvelun käyttäjien näkökulmasta.

Ketkä palvelua sitten käyttävät? Verkkopalvelu voi olla usein myös yrityksen oma työkalu, jolloin se toimii tiedonlähteenä esimerkiksi asiakaspalvelulle. Erilaiset käyttäjäryhmät ja niiden tarpeet onkin hyvä tiedostaa sekä informaatioarkkitehtuurin että käyttöliittymässä näkyvän navigaation suunnittelussa, vaikka kaikkien tarpeita ei voisikaan täyttää.

Mistä hyllystä tämä löytyy?

Harhailet uudessa hypermarketissa – missä kananmunat ovat? Tai etsit kahvikuppeja kaverisi keittiössä – miksi ne eivät ole tiskialtaan yläpuolella? Hiivaa on niin vaikeaa löytää ruokakaupoista, että siitä kirjoitetaan artikkeleita iltapäivälehtiin.

Jokainen tunnistaa arjestaan esimerkkejä, kun jokin asia tuntuu löytyvän täysin väärästä tai epäloogisesta paikasta. Tämä johtuu siitä, että jokainen meistä hahmottaa maailmaa omista lähtökohdistaan: mm. aiemmat kokemukset ja tottumukset, konteksti ja kulttuuri muokkaavat mielipiteitämme loogisesta ja intuitiivisesta järjestyksestä. Tapaa hahmottaa ja tulkita ympäröivää maailmaa kutsutaan mentaalimalleiksi, ja jokaisella meistä on omat mentaalimallimme. Tämän takia navigaation rakentaminen ei ole aina niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella.

Koska maailma on monitulkintainen, ei ole myöskään yhtä ainoaa tapaa rakentaa informaatioarkkitehtuuria tai navigaatiota. Siksi on – jälleen kerran – äärimmäisen tärkeää ymmärtää (ja määrittää), ketkä verkkosivustoa tai digitaalista palvelua käyttävät, miten he sen parissa toimivat ja mitä heidän toivottaisiin siellä tekevän. Kun tavoitteet ovat selvillä, informaatioarkkitehtuurin rakentaminen voi alkaa.

Miten IA:n ja navigaation uudistaminen etenee?

Informaatioarkkitehtuurin ja navigaation kehittämisen prosessi voidaan yksinkertaistaa kolmeen vaiheeseen: tutustuminen, konseptointi ja iterointi. Sen ensimmäinen vaihe on usein työläin ja vaatii niin aikaa kuin monien ihmisten työpanosta.

1. Tutustuminen ja perehtyminen

Vaiheen tarkoitus on muodostaa riittävän syvä ymmärrys nykyisistä ja mahdollisesti tulevista sisällöistä sekä käydä ne läpi haluttujen tavoitteiden näkökulmasta.

Projekti lähtee aina liikkeelle yhteisen ymmärryksen kartuttamisesta:

  • määritellään, mitkä ovat projektin tavoitteet ja millainen muutos halutaan saada aikaan (esim. palvelujen löydettävyyden parantaminen, tietyn tuotekategorian myynnin lisääminen tai parempi digitaalinen asiakaskokemus)
  • sovitaan lopputuotos ja selvitetään toimintaympäristö: IA- ja navigaatioprojekteja voidaan tehdä eri laajuudella, ja sen lopputulos voi vaihdella Excel-taulukosta visuaaliseen prototyyppiin
  • tutkitaan analytiikkaa ja olemassa olevaa dataa.

Koska informaatioarkkitehtuurissa käsitellään tietoa, kehitystyötä tekevän suunnittelijan täytyy todella ymmärtää, mitä asioita ollaan järjestämässä. Mitä palvelun sisältö on tällä hetkellä, miten se on luokiteltu, mitä se ei ole ja mitä se mahdollisesti on tulevaisuudessa? Mitä tietoa on käytettävissä esim. integraatioiden kautta? Sisältöanalyysi on työläs ja usein puuduttavakin urakka, mutta sen tekeminen kantaa hedelmää hyvin nopeasti. Jatkuvasti kehittyvät AI-työkalut ovat uusin tulokas auttamaan isojenkin tietomassojen hallinnassa, louhinnassa ja järjestelemisessä.

2. Konseptointi

Konseptoinnissa suunnitellaan ja kuvataan informaatioarkkitehtuuri sekä sitä noudattava navigaatio. Siinä selvennetään, miten tietoa järjestetään ja esitetään käyttäjille, jotta käyttäjäkokemus on sujuva ja intuitiivinen.

Kun pohjatyö on tehty perusteellisesti, päästään eteenpäin navigaatiopuun rakentamiseen. Usein tässä vaiheessa suunnittelijoiden ammattitaito ja kokemus vakiintuneista mentaalimalleista ja suunnittelun hyvistä periaatteista luovat pohjan rakenteelle. 

Käyttäjälle näkyvän navigaation lisäksi konseptoinnissa määritellään selkeät kategoriat ja alakategoriat sisällölle, luodaan taksonomiat eli systemaattiset luokat ja hierarkiat sekä ontologiat eli käsitteiden tai taksonomioiden suhteet toisiinsa. Näiden avulla tietoa on mahdollista tarjota käyttäjälle oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Lisäksi ne voivat olla esim. sisällöntuottajille kullanarvoinen työkalu tavoitteellisen sisällöntuotannon tekemiseksi. 

Konseptointivaiheessa informaatioarkkitehtuuri ja navigaatio konkretisoidaan vähintään rautalankamallina, mutta usein myös visualisoidulla prototyypillä. Verkkosivuston tai digitaalisen palvelun komponenttikirjastot ja visuaaliset ohjeistot vaikuttavat luonnollisesti loppukäyttäjälle näytettävän navigaation ulkonäköön ja toiminnallisuuksiin. 

Tässä vaiheessa informaatioarkkitehtuuria ja visuaalista navigaatiota viilataankin tavallisesti tiiviisti iteroimalla. Myös erilaiset tekniset rajoitteet saattavat vaikuttaa lopullisen navigaation rakentamiseen, minkä vuoksi esim. käytetyt teknologiat ja integraatiot on syytä huomioida mahdollisimman varhain.

3. Testaus ja iterointi

Ensiarvoisen tärkeää prosessissa on päästä nopeasti testaukseen ja iterointiin. Näin madalletaan epäonnistumisen riskiä, eikä viedä kehitystä liian pitkälle ilman käyttäjäpalautetta. Testausta tehdäänkin jo limittäin konspetointivaiheen kanssa relevanteilla käyttäjäryhmillä.

Konkretian lisäämiseksi suosimme mahdollisimman nopeasti prototyyppeihin siirtymistä. Kevyet protot ovat helppoja tapoja testata termien ymmärrystä ja UI:n intuitiivista käyttöä sekä tehdä vertailua versioiden välillä.

Jos käyttäjätestit kiinnostaa syvemmin, lue myös suunnittelijamme Lassin parhaat käytännöt käyttäjätestauksen toteuttamiseen etänä.

Kasvava kaaos ja rakenteen paisuminen – mitä pitää mielessä?

Koska palvelun informaation luokittelussa ja lukuisten osastojen, roolien sekä erilaisten tavoitteiden riskinä on, että projekti paisuu vaikeasti hallittavaksi, on tärkeää pitää jäitä hatussa. Navigaation ja IA:n uudistuksessa kannattaa pyrkiä ensin muodostamaan riittävän hyvä kokonaiskuva ja sen jälkeen tehdä kehitystyötä pienemmissä osissa. Pienempien osien kehityksessä sovitaan, mitä tehdään, kuka asiaa edistää ja kuka on vastuussa itse sisällöstä.

Priorisoinnille tulee aina tarvetta. Pitää valita, mitkä ovat palvelulle tärkeimmät käyttäjäryhmät, joiden pohjalta tarpeita tarkastellaan ja päätöksiä tehdään. Tavoitteena on varmistaa, että erilaiset käyttäjät ja käyttötapaukset tulevat huomioitua, kun palvelua uudistetaan.

Infoarkkitehtuurin kehitys voi paikoin tuntua kaaokselta. Neuvomme kuitenkin luottamaan prosessiin. Kun tietoon saadaan hiljalleen struktuuria, alkaa rakenteen muodostaminen helpottua. Tietoa kannattaa purkaa osiin ja pilkkoa sisältötyötä pienempiin kokonaisuuksiin. Tätä ei yksittäinen ihminen, kuten suunnittelija, voi tehdä yksin, vaan työstöön tarvitaan ihmisiä niin organisaation sisältä kuin käyttäjiä sen ulkopuolelta.

Tuotteiden tai asioiden paremmalla löydettävyydellä voi olla merkittävät positiiviset vaikutukset niin asiakaskokemukseen kuin liiketoiminnan tuloksiin – ota yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten voisimme ratkoa löydettävyysongelmia sinun palvelussasi.