Haluatko kehittää tiimisi kyvykkyyksiä asiakas- ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseksi ideasta prototyyppiin vain muutamassa päivässä? Haluaisitko oppia fasilitoimaan ja vetämään innovaatioprosessin etänä?
Kuinka innovoida etätyöaikana ja hyödyntää tiimisi kyvykkyyksiä?
Olet ehkä ollut tiimisi kanssa tilanteessa, jossa asiat eivät etene tarpeeksi nopealla tempolla ja palaverit eivät vaikuta vievän asioita eteenpäin halutulla tavalla. Haluaisit valjastaa tiimissäsi olevan huikean osaamisen, kokemuksen ja näkemyksellisyyden ensimmäiseksi vedokseksi palveluideastanne, mutta miten? Kuinka saada eri ihmisten näkemykset konkretiaksi niin, että kaikille osallistujille tulee olo että heitä on kuultu? Haette ehkä vielä yhteisymmärrystä ratkaistavasta haasteesta, joka vie aikaa ja resursseja. Kuinka sitouttaa tiimi yhteiseen hankkeeseen? Nämä ovat yleisiä kysymyksiä innovaatio- ja kehitystyötä tekevien ihmisten ja tiimien arjessa. Tämän lisäksi yleistynyt etätyö ja etäinnovointi vaatii fasilitointitaitojen päivittämistä, vaikka olisitkin jo suht kokenut työpajojen vetäjä. Ehkä etäfasilitointi tuntuu juuri nyt hieman epävarmalta ja kaipaat siihen varmuutta ja päivitystä?
Nosta yrityksesi innovaatio- ja muutoskyvykkyyttä
Innovaatiokapasiteetti tarkoittaa yrityksen potentiaalia innovoida kun taas innovaatiokyvykkyys puolestaan tarkoittaa yrityksen innovointiosaamista. Innovaatiokapasiteettia, eli potentiaalia voi ostaa kuten esimerkiksi tuotekehitystä, tutkimusta ja teknologioita. Innovaatiokyvykkyys on hieman monimutkaisempi asia, joka tarkoittaa asiakaskokemuksen sekä uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittämistä. Yrityksessä saattaa olla useita ihmisiä, jotka kasvattavat koko organisaatiosi innovaatiokyvykkyyksiä ja siltikin innovointi voi olla haastavaa ja hidasta. Eli pelkkä kyvykkyys ei riitä, vaan sen valjastaminen toiminnaksi ratkaisee. Yritykset kuten Nokia, Kodak, Amazon ja Apple käyttävät miljoonia innovoimiseen. Edellämainituista Apple ja Amazon käyttävät suhteessa vähemmän, sillä he käyttävät budjettinsa fiksusti investoiden innovointikyvykkyyksiin eikä kapasiteettiin.
Design Sprint auttaa nostaa tiimisi innovaatiokyvykkyyksiä
Design Sprint on Jake Knappin Googlella kehittämä konsepti noin kymmenen vuotta sitten. Hän huomasi, että viikon mittaiset “hackathon”-hankkeet saivat paljon enemmän aikaan kuin perinteiset tuotantomallit, joiden kehittäminen saattoi kestää yli vuoden ilman yhtäkään käyttäjätestiä. Hän loi systemaattisen tavan viedä idea prototyypiksi ja testata sitä käyttäjien kanssa viidessä päivässä.
Design Sprintin avulla organisaatiot voivat luoda nopeasti uusia tuotteita, uusia omaisuuksia olemassaoleviin palveluihin, tai ratkaisuja suuriin haasteisiin. Sen suurin hyöty on tiivistää jopa kuukausien työt yhteen viikkoon. Intensiivisen työviikon aikana jalostetaan ideoista konsepti, tuotetaan siitä prototyyppi ja validoidaan se testikäyttäjien kanssa. Tehdään siis paljon ja opitaan, mutta ennen kaikkea Design Sprint prosessi nostaa tiimien innovaatiokyvykkyyksiä.
Design Sprintin perusidea
Design Sprintin perusidea on tuoda yhteen monialainen tiimi, joka käyttää yhden intensiivisen viikon yhdessä valitsemansa haasteen ratkaisemiseen.
Sprintin alussa kartoitetaan tilanne ja haasteet ja valitaan tärkein (suurin riski tai mahdollisuus) sprint -haasteeksi.Harjoitteiden avulla luodaan yksin ideoita ja jaetaan niitä tiimin kesken. Näistä ideoista hiotaan konsepteja. Konseptien perusteella lähdetään rakentamaan prototyyppi, joka testataan varhaisessa vaiheessa oikeilla käyttäjillä. Yleensä prototyypit heivataan roskikseen käyttäjätestausten jälkeen, ja rakennetaan entistäkin parempi proto, jota jälleen testataan käyttäjillä. Viikon päätteeksi tiimi on oppinut todella paljon ratkaistavasta haasteesta, käyttäjiltä kuin myös toisiltaan.
Tiimisi innovaatiokyvykkyys on kilpailuvaltti
Intensiivistä ja tuotteliasta, ja kaikki sen arvoista
Haluatko tietää sopisiko Design Sprint teidän tarpeisiinne? Katso Design Sprint -etävalmennus
