Tekoäly ja sen ympärille rakennettavat työkalut kehittyvät valtavalla nopeudella. Asioista perillä pysyminen ja varsinkin osaamisen tai kokemuksen kerryttäminen ovat melkein kuin oma työtehtävänsä. The FOMO is real, kuten sanotaan.
Pyrimme Fraktiolla vastaamaan tähän muutokseen muutamalla tavalla. Valitsimme, ainakin toistaiseksi, pääasialliseksi työkaluksi Anthropicin Clauden (sis. Code ja Cowork). Osittain siksi, että etenkin Claude Code on ollut meille erittäin hyvä työkalu. Osittain siksi, että Anthropicin lähestymistapa on ainakin omaan korvaan kilpailijoitaan parempi. Ja osittain siksi, että eri työkalujen perässä juokseminen ja niiden jatkuva vaihtaminen on kognitiivisesti todella kuormittavaa.Toki minulla on myös Codex, Opencode, Copilot cli, LM Studio kiinalaisine malleineen odottamassa sopivaa kokeilua. Muistakin työkaluista tulee pysyä kärryillä, mutta kaikessa ei voi olla asiantuntija. Työkaluja kokeillessa oppii samalla ymmärtämään, mitkä asiat muodostuvat standardiksi ja ovat siirrettävissä työkalusta toiseen.
AI:n osalta FOMO, eli fear of missing out, eli totaalinen pelko siitä, että jään jostain paitsi, on tavallaan vitsi. Aivan kaikkea ei voi enää sisäistää. Pyrimmekin Fraktiolla kollektiivisesti havainnoimaan ja käsittelemään tärkeimmät julkaisut, kokemukset ja fiilikset erilaisista uusista työkaluista ja konsepteista.
Asiakkaille tämä parhaimmillaan näkyy tietämyksenä ja mielipiteinä teknologisista vaihtoehdoista.
Miksi valitsimme Anthropicin?
Miten tehdä valinta eri tekoälytyökalujen välillä? Kohtuullisen turvallinen valinta on ottaa jokin ns. top 3 -toimijan malleista, eli OpenAI:n, Anthropicin tai Googlen kielimalli ja niiden ympärille rakennetut tuoteperheet.
Anthropicin tuoteperhe on näistä suppein, mutta fokusoitunein. Anthropicin strategia näyttää olevan fokusoituminen ns. asiantuntija- ja liiketoimintavertikaaleihin. Fokusoituminen on alkanut ohjelmistokehitystyökaluista ja liikkuu nyt mm. finanssi- ja terveydenhuollon toimialoja kohti. Meille ohjelmistokehitystyökalut ovat tietenkin se tärkein toimiala ja Anthropicin Claude Code on ollut tässä edelläkävijä.
Valjaat ja poletit
Anthropicin ohjelmistokehityksen työkalualusta koostuu monesta eri konseptista:
1. LLM eli laaja kielimalli on kaiken sisällä sykkivä älykkyys. Malleja on käytännössä 3: Opus, Sonnet ja Haiku. Opus älykkäin ja kallein, Haiku nopein ja halvin, Sonnet siitä välistä.
2. Harness eli "valjaat" eli Claude Code on kielimallin toimintaa ja sille työkalujen käytön mahdollistava agentti. Valjaat antavat kielimallille kyvyn itsenäisesti hankkia tietoja ja manipuloida mitä tahansa dataa ja tekstiä.
Nämä kaksi yhdistettynä mahdollistavat autonomista tietojen käsittelyä, ja ovat jo muuttaneet ohjelmistokehityksen olemuksen dramaattisesti.
3. Cowork tuo yllä olevat konseptit työpöytäkäyttöön ja ohjelmistokehityksen ulkopuolelle. Se mahdollistaa eri tietolähteiden ja tiedostojen kanssa työskentelyn ilman terminaalikäyttöä ja syvää teknistä osaamista. Cowork on kuin tietotyöläisen assistentti.
Valjaiden ja Coworkin kaltaisten työkalujen tärkein tehtävä on auttaa käyttäjäänsä syöttämään kielimallille tilanteeseen sopiva konteksti eli prompti eli data. Lue lisää kontekstin hallinnasta aiemmasta blogipostauksesta.
Geopolitiikka, suvereniteetti ja varautuminen
Tekoäly on aikamme merkittävimpiä, ellei merkittävin, teknologia. Tästä johtuen sen kehittymiseen ja sen käyttöön liittyy geopoliittisia jännitteitä ja eksistentiaalisia murheita. Mainituista top 3 AI-toimittajista Anthropicin suhtautuminen esimerkiksi tekoälyn vastuulliseen käyttöön *vaikuttaa* olevan tervejärkisin.
Silti suomalaista ja eurooppalaista käyttäjää ja etenkin yritystä saattaa kiinnostaa datan suvereniteetti tekoälymallin tai valjaksien ensiluokkaisuutta enemmän. Tästä syystä meidän tulee seurata myös eurooppalaisten ja kotimaisten palveluntarjoajien tuomia mahdollisuuksia. Niitä voivat olla ranskalaisen Mistralin kielimallit tai kotimaisen UpCloudin tarjoama GPU-alusta, jossa ajetaan "avointen painotusten" malleja, kuten Metan Llama tai kiinalaisten AI-yritysten, kuten Deepseekin, Qwenin, Moonshotin tai Minimaxin, malleja. Avoimia malleja voi toki nykyään ajaa myös kalliimman puoleisilla kuluttajatietokoneilla.
Tämäkin on yksi erittäin laaja teema seurattavaksi ja aivojen kapasiteettia vievä asia.
Valintojen teko
Työkalujen valintaan liittyy niiden laadun, sijainnin, käyttöehtojen ynnä muiden teknisten seikkojen lisäksi tietysti varsinainen liiketoiminnan tarve. Liian usein tekoälyä yritetään väkisin käyttää vain siksi, että pitää pysyä relevanttina. Lähes kaikkialta toki löytyy käyttökohteita tekoälylle, kuten Anthropicin tutkimusraportista käy ilmi. Valinta olla käyttämättä AI:ta juuri nyt ja odottaa pari kuukautta seuraavaa kehitysharppausta voi myös olla strategisesti järkevä päätös – kunhan tekemättä jättäminen ei ole säntäilyn vastakohta eli lamaantuminen.
Konsulttiyritysten kuuluu nyt toden teolla konsultoida. Konsulttien kuuluu luovia asiakkaidensa kanssa läpi epävarman ja muutosrikkaan tulevaisuuden tarjoten suuntaa ja tukea. Vastaavaan rooliin voi nimittää myös oman työntekijän tai jopa itsensä – tai vaikka ostaa osaamisen meiltä fraktionaalisena Chief AI Officerina. Muodolla ei ole niin väliä, vaan sillä, että rooli on olemassa ja jollain on kyky yrityksessä jakaa näkemystä ja tehdä päätöksiä.
